In Association with Amazon.com

Choose another writer in this calendar:

by name:
A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z

by birthday from the calendar.

Credits and feedback

TimeSearch
for Books and Writers
by Bamber Gascoigne


Iivo Härkönen (1882-1941)

 

Finnish writer, journalist, teacher, and an advocate of Karelian culture, who collected from the villages of the country's easternmost province old folk poetry. Iivo Härkönen was the secretary of the Union of Finnish Writers from 1920 until his death.

"Riemu on maailma viljalle saattaa,
kukkihin kylvää korpi ja maa,
raudan ja raastehen lyömästä maata
rauhan ja rakkauden maa rakentaa."

(from 'Karjalainen laulu' in Suomen Termopylai, 1940)

Iivo Härkönen was born in Suistamo into an old family of traditional rune singers. His grandfather and grandmother performed at the first rune festivals in Sortavala in 1896. Among other famous names were Jehkin Iivana and Läskelän Iivana, who both played the traditional Finnish harp, kantele. At school Härkönen discovered the joy of books. He devoured fairy tales, and stories about great explorers such as Livingstone and Nordenskiöld. From the school library, he borrowed books by J.L. Runeberg, Kaarlo Kramsu, and J.H. Erkko.

After finishing elementary school, Härkönen worked as a shop assistant and then during the summers as a lumberjack, floating logs down the river. Härkönen's own attempts in writing started in the late 1890s. His first short stories, 'Poroukko' and 'Laatokka,' were published in the magazine Nuori Karjala. At that time his favorite writer was Alphonse Daudet, but he also read works from Turgenev, Sienkiewicz, Heine, Cervantes, and Dante. In 1900, Härkönen met professor Kaarle Krohn, who encouraged him in his literary aspirations; this became a turning point in his life. Following Krohn's advice, he went to collect poems from his native region for the the Finnish Literature Association. While travelling in Aunus, he developed a deep affection for folklore. 

In 1898-1899 Härkönen studied as a teacher at Sortavala seminar and graduated in 1906. Between the years Härkönen contributed to local papers poems and stories and taught in Karelia at small schools. In 1904, he was accused of spreading propaganda and dismissed from the seminar.  From 1907 until 1918, Härkönen was employed a teacher in Helsinki. Occasionally he worked a journalist, editing Savon Sanomat (1912-13) and Karjalan lehti (1913-14). From 1917 until his resignation in 1939, he edited the magazine Karjalaisten Sanomat (later Toukomies, 1925-1935; Viena-Aunus, 1935-1944), published by the Karelian Culture Association.

Embracing the ideals of national romanticism, Härkönen was active in several associations advocating "Karelianism," an idealistic trend born in the 1890s, which searched the Finnish cultural heritage from Karelia. The world of the Kalevala inspired painters (such as Akseli Gallen-Kallela, Hugo Simberg, and Pekka Halonen), composers (Jean Sibelius, Robert Kajanus, Leevi Madetoja) and writers (Eino Leino, Juhani Aho). In 1917, Eino Leino established with Härkönen, Maria Jotuni, Joel Lehtonen, Viljo Kojo and other writers an association called 'Kirjallinen työ,' which emphasized the equal relationship between manual and intellectual workers. The association joined in 1920 the Union of Finnish Writers.

"Tämänlaatuinen oli runonlaulaja: Mies, jonka parta ja hius jo ovat harmahtavat, jonka katse on vakavanlainen, jonka jalka ei enää hypähtele. Mies, joka ei liikoja pakise, ei turhille naura, joka vain sanan harkitun ja viisaan virkkaa. Kotioloissa hän käy joko vyöllä vyötetyssä rohdinpaidassa tai jauhonkarvaisessa sarkaviitassa; kotoisia askareita ovat hänellä verkonkudonta, havunhakkuu, kalanpyytö ja linnustamassakäynti, – paitsi tietysti syysiltaisia ja talviaamuisia laulunhyräilyjä verkkopöydän ääressä –; juhlina ja vieraissa ollessaan hän on puettuna sinervään tai vihertävään kauhtanaan, "haljakkaan." Vieraisilla hän ylen ahkerasti käy ja "praasniekoissa" ainainen oleilija on." (from the magazine Valvoja, 1909)

From 1906 to 1938, Härkönen served as the secretary of the Karelian Culture Association (Karjalan Sivistysseura). Between the years 1918 and 1922, he was a civil servant with a governmental organization dealing with East Karelian affairs, and then worked for a few years with the ministry of education. For several decades, Härkönen contributed to the newspaper Laatokka, sometimes under the pseudonyms of "Iivo", "Tata", and "Häräkeh". His last article, written in Karelian language, appeared in 1939.

Härkönen supported the annexation of East Karelia (Russian Karelia) to the Finnish state, but opposing the Finnicization programmes of IKL (Patriotic People's Movement) and the Academic Karelia Society (AKS), Härkönen spoke for developing Karelian language and culture on its own terms.

Following the publication of Juhani Aho's novel Juha (1911), a group of Viena Karelians were offended by its portrayal of the travelling salesman Shemeikka (an old Karelian surname), who is generalized as a typical Karelian man. Shemeikka, an irresponsible seducer, who owns a harem of slave-mistresses, was seen to strengthen negative attitudes towards Karelians. On behalf of the group, Härkönen wrote an open letter to Juhani Aho, which appeared in Uusi Suometar. Härkönen pointed out mistakes in the book, and complained of the misleading image of the kindred people. In his reply Aho argued that the book was a work of fiction and dismissed the critique as "childish whining".

As a writer Härkönen started his career in 1904 with music plays. He then wrote several books depicting his native region. O.A. Kallio considered in his study Uudempi suomalainen kirjallisuus II (1929) these early efforts uneven, and saw his prose more assuring than his poems written in florid style. Härkönen edited Karjalan kirja (1909-10, new edition 1932) and in 1935 appeared his humorous novel Juhlahattu. Härkönen also published poems in the metre of the Kalevala.

Härkönen's other works include depictions of his own journeys when he was collecting traditional folk poetry, Runonlaulaja (1926) and Runon hirveä hiihtämässä (1928). Some of his poems reflect his Orthodox background as 'Kirkko vieraalla maalla,' written in Italy in 1910-11, and 'Atenogenesin iltaveisu.' Härkönen traveled widely in Europe, but during the summer months he retired to his native village in Suistamo.

Härkönen was married twice, first to Ida Lindhom (1905-1919), a stationer from Porvoo. For a long time, Ida had been a friend of the author Joel Lehtonen; the relationship was not serious. After divorce he married in 1920 Valborg Sarlin. Suomen Termopylai  (1940),  Härkönen's last collection of poems, was born during the Winter War (1939), when the Red Army attacked Finland. 'In 'Karjalan vartiolla' he compares Karelia to Thermopylae, the last stand of the Spartans. For Härkönen Karelia was the guardian of the fatherland at the border, who never can sleep. "Ei nukkua voi, levon tunne ei, kulkua ajan / hän, jonk' isänmaa pani vartiovuorelle rajan." Härkönen died in Helsinki on August 28, 1941, two months after the outbreak of the Continuation war between Finland and the Soviet Union. Martti Haavio wrote in his diary, that Härkönen would have been happy on hearing the news that the Finnish troops reconquered Suistamo in July 1941. 

For further reading: 'Kuinka jouduin kynänkäytön alalle' by Iivi Härkönen, in Kuinka meistä tuli kirjailijoita (1916) Aleksis Kivestä Saima Harmajaan, ed. by Albin Ahonen, Martti Haavio, V.I. Mikkonen (1943); Suomen sana, Vol. 8, ed. by Yrjö A. Jäntti (1964); Iivo Härkönen: karjalainen heimomies, eds.  Voitto Setälä, Hannes Sihvo and Senni Timonen (1983); Otavan kirjallisuustieto, eds. Risto Rantala and Kaarina Turtia (1990); Elettyä elämää Laatokan-Karjalassa by Esa Härkönen (1994); Suomen kirjallisuushistoria 2, ed. by Lea Rojola (1999); Myö  karjalaizet - Karelskspråkiga inslag i tidningen Laatokka under 1920- och 1930-talen by Mikael Björk (2011)

Selected works:

  • Rajamailla: kuvia ja säveliä, 1904
  • Lemmennosto: laulunsekainen huvinäytelmä 21:ssä näytöksessä, 1904
  • Tulia: y.m. kuvauksia, 1904
  • Syystarinoita korvesta, 1905
  • Rajantakainen karjala, 1907
  • Elonaika, 1907 (editor)
  • Touonpano: karjalaisten kevätlehti: 1907 (editor)
  • Vienan puolesta, 1907
  • Karjalan virsiä, 1908
  • Eränkävijä: 5.III. 1908, 1908 (editor)
  • Kultaisilta päiviltä: muistelmia ja runoelmia lapsuudesta, 1910
  • Kalevala-kuvaelmia ynnä lausuntarunoja iltaohjelmia varten, 1910
  • Kylä: kotiseudusta kotiseudulle, 1910
  • Karjalan kirja 1-2, 1910 (editor)
  • Nuori laulaja y.m. Kalevala-kuvaelmia, 1911
  • Suomen kansan eläinsatuja: ensimmäinen sarja suomalaisia satuja lapsille, 1912 (illustrated by Hilda Flodin-Rissanen)
  • Virsi kotoiselle työlle ja tarmolle: runo suomalaisen viikon avajaisjuhlaan Sortavalassa syysk. 27 p. 1913, 1913
  • Suomen kansan peikkosatuja ynnä legendoja ja kertomussatuja: toinen sarja suomalaisia satuja lapsille, 1913 (illustrated by Hilda Flodin-Rissanen)
  • Suomen kansan seikkailusatuja: kolmas sarja suomalaisia satuja: lapsille ja nuorisolle, 1914 (illustrated by Onni Muusari)
  • Kylätuomaru y.m. karjalaisia tarinoita ja kuvauksia, 1914
  • Runojen ja metsäin Karjala: kylästä kylään käypä esitys nykyhetjken Raja-Karjalasta, 1914 (decorations by Veikko Kyander)
  • Heimokannel: juhlarunoja vuosikummenten varrelta, 1915
  • Suuria sulhasia: kaksinäytöksinen karjalainen ilveily, 1915
  • Kyläjuhla-yö: kaksinäytöksinen karjalainen huvinäytelmä, 1915 (based on the play Lemmennosto; music by Elis Palander)
  • Kalevala: kouluille ja nuorisolle, 1915 (edited for schools)
  • Temppelijuhla: runoja, 1916
  • Suomen kansan eläinsatuja, (2nd ed., illustrated by Hilda Flodin-Rissan)
  • Salon pojat: mäenlaskumatkjoista koulutielle, 1918 (illustrated by Bruuno Tuukkanen)
  • Suomen Sveitsi: juhlaruno P-Karjalan laulu-soitto ja urheilujuhlaan, 1920
  • Itäinen vartio: lukuja vanhasta Karjalasta, 1920
  • Vanhan Karjalan joulu: 1920: Karjalan sivistysseuran ja Karjalan väliaikaisen hallituksen yhteinen joulujulkaisu , 1920 (editor)
  • Sukuvirsiä, 1920 (translator)
  • Aunuksen pojat: kuvia ja runoja lapsille, 1921 (illustrated by Alex Paischeff)
  • Nouseva heimo: runoja suomen- ja aunuksenkielellä, 1921
  • Laululoi aunukselazil: laulattavie da saneldavie heimokanzan laululoi da runoloi aunuksen kielel, 1921 (translator)
  • Jumalanpalveluslauluja:  ehdotuksia runomittaisiksi kirkko- ja hartauslauluiksi Suomen kreikkalaiskatoliselle kansalle, 1922
  • Alkutyö Karjalan heimouden herättämiseksi: lyhyt esitys Karjalan sivistysseurasta ja sen edeltäjästä Vienan Karjalaisten liitosta, 1924
  • Karjalan sivistysseuran seitsemäs toimintavuosi (Vienan karjalaisten liiton perustamisesta lukien 18:s) 9.4.1923-9.4.1924, 1924
  • Kibunoi: suomalaizie runoloi aunukselazil, 1925 (translator)
  • Suomen kirjailijaliiton toiminta 22/5 1897 - 10/10 1925, 1926
  • Suomen Karjala: lyhyt esitys Karjalan maantieteestä, historiallisista vaiheista ja kansanluonteesta, 1926
  • Ohjelmia, puheita, runoja y.m. karjalaisten kansallisten liikkeitten alkuajoilta, 1926
  • Karjalainen heimotyö: Vienan karjalaisten liiton ja Karjalan sivistysseuran toiminta vuosina 1906-1926: 20-vuotiskertomus, 1926
  • Runonlaulajia:  vanhan runon viimeinen miespolvi itäisellä suomenäärellä, 1926
  • Juhlaruno Kansanvalistusseuran XX laulu- ja soitto juhlaan Sortavalassa kesäkuun 26-28 p:nä 1926, 1926
  • Suomen kirjailijaliiton 29:s toimintavuosi 10.10.1925-10.10.1926, 1927 (editor)
  • Aunus ja Raja-Karjala yhtenäisenä runoalueena, 1927
  • Vanhan Karjalan ystävän muisto: kouluneuvos Hj. Basil'er 24/12 1857 - 1/8 4927, 1927  
  • Kansakoulun runokirja, 1927 (editor, 4th, rev.ed.)
  • Vanhan Karjalan uskonnollisaiheisesta runoudesta, 1928
  • Vanha Perma ja Savolotshi, suomalainen maa idässä, 1928  
  • Runon hirveä hiihtämässä: hupainen ja tosi kertomus nuoren miehen matkoista, 1928
  • Herran huone: uskonnollisia runoja, 1928
  • Riemulaulu Sortavalan seminaarin 50-vuotisjuhlaan kesäkuun 6-7 p:nä 1930, 1930
  • Neljännesvuosisata heimotyötä: johdatusta Karjalan sivistyseuran 25-vuotistoimintaan ja seuran toiminnan 5-vuotiskausi (1926-1931), 1931
  • Suomen runotar, 1931 (ed. with other writers)
  • Karjalan sivistyseuran ja sen edeltäjän Vienan karjalaisten liiton julkaisut 25. 4. 1906-9. 4. 1931, 1931
  • Kirjoitukset Karjalan kirjan uudistetussa laitoksessa, 1932  
  • Suwiwirsi / käännös karjalankieleen v. 1700 ensi kertaa painetusta ja v. 1701 painettuun Eerik Cajanuksen toimittamaan virsikirjaan otetusta "Suwiwirrestä", 1934 (translator)
  • Toukomiehen sisällys kymmenvuotiskautena 1925-1934, 1935
  • Runon mailta: havaintoja ja kokemuksia Raja-Karjalan vanhain runolaulajain piiristä, 1935
  • Karjala Suomen kirjallisuudessa: pääpiirteellinen esitys Suomessa julkaistusta Karjalaa koskevasta kirjallisuudesta. 1, 1935  
  • Juhlahattu: romaani, 1935
  • Suomenkielisen kr.-katolisen kirjallisuuden alkuvaiheet, 1936
  • Karjalan sivistysseura Vienan karjalaisten liitto 1906-1936 : 30-vuotiskertomus: Karjalan sivistysseuran toimivuosi: 9.4.1935-9.4.1936, 1936
  • Keväästä ja kesästä: Hemminki Maskulaisen kokoelmasta "Wanhain Suomen maan Piispain ja Kirkon Esimiesten Latinan kielised laulud ... Suomekzi käätyt, w:lta 1616, 1938 (translator)
  • Osaveljet: runoja, 1940 (illustrated by Erkki Tanttu)
  • Suomen Termopylai: runoja Karjalan vartiolla, 1940
  • Sortavalan seminaari 1880-1940: muistojulkaisu, 1940 (with K. H. Pankakoski and Väinö Seppä)
  • Sortavalan seminaarin vaiheet 1880-1940, 1941  (with K. H. Pankakoski and Väinö Seppä)
  • Satuja Matista ja peikosta sekä Metsolan väestä, 1957 (illustrated by Helga Sjöstedt)
  • Suomen kansan seikkailusatuja, 1978 (6.-7. ed.; illustrated by Rudolf Koivu and Onni Muusari)


In Association with Amazon.com


Some rights reserved Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen. Kuusankosken kaupunginkirjasto 2008


Creative Commons License
Authors' Calendar jonka tekijä on Petri Liukkonen on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi (Finland) lisenssillä.
May be used for non-commercial purposes. The author must be mentioned. The text may not be altered in any way (e.g. by translation). Click on the logo above for information.