In Association with Amazon.com

Choose another writer in this calendar:

by name:
A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z

by birthday from the calendar.

Credits and feedback

TimeSearch
for Books and Writers
by Bamber Gascoigne


Olli (1889-1967) - pseudonym for Väinö Nuorteva - surname until 1919 Nyberg

 

Finnish journalist, humorous columnist, who wrote 42 years for the conservative newspaper Uusi Suomi. Väinö Nuorteva is best known for his 10.000 sketches published under the pseudonym "Olli". Among his most popular fictional characters is the anarchistic Black-Bearded Man (Mustapartainen mies), who is always in conflict with bureaucracy and trivial cultural phenomenon.

"Syntyi nuorena, tuli vanhemmalla iällään ns, jokapäiväiseksi pakinoitsijaksi. Etsiessä syitä jälkimmäiseen onnettomuuteen voinee havaita, että alun alkujaan ensimmäisen kipinän sytyttäjänä oli Mäntsälän vapaaehtoinen palokunta." (Olli in Aleksis Kivestä Olavi Siippaiseen, ed. by Martti Haavio, 1944)

Väinö Nuorteva was born Väinö Albert Nyberg in Mäntsälä. His father, Karl Emil Nyberg, was a pharmacist. When Nuorteva was 14, his father died, and the family moved to Helsinki. In 1910 Nuorteva entered the University of Helsinki, where he studied folklore. He participated in student's club activities, gaining fame as a writer of short plays and an actor. After receivinng his M.A. in 1914, Nuorteva began then to prepare his doctoral thesis, dealing with "comical elements in folkpoetry".From 1914 to 1922 he contributed to several publications, incuding Ylioppilaslehti (Student magazine), Uusi Päivä, and Iltalehti. In accordance with the patriotic spirit of the time, he changed officially his name to Nuorteva in 1919. 

Nuorteva buried his plans to finish his thesis in the early 1920s. He edited only a collection of folk tales about legendary "simpletons" or "noodleheads", entitled Hölmöläiset (1924). In 1925 he married Ebba Erika Lindroos; they had two sons, both of whom made a distinguished career at the University of Helsinki.

"Maailman menoa katsellessa näyttää siltä että asiain kehittäjät ovat teroittaneet järkensä tahkojuustolla." (from 'Hok- ja haksahduksia' in Pilkillä pilkkaillen, 1965)

The pseudonym "Olli" made its first appeared in 1914 in Ylioppilaslehti, which published 33 of Nuorteva's informal essays. In 1922 he moved to the National Coalition Party's main organ, the newspaper Uusi Suomi, where he worked as a columnist until his retirement in 1964. During this period, he wrote over 10,000 causeries, many of which were later collected in book form. His first book, Mustapartainen mies herättää pahennusta (The Black-Bearded Man gives offence), came out in 1921. It was a collection of his humorous short stories, starring The Black-Bearded Man, an individualist par excellence, and his alter ego. The stories were illustrated until 1938 by Toivo Vikstedt (1891-1930) and then by Erkki Koponen (1899-1996).

The Black-Bearded Man is a troublemaker, and the ultimate horror of every bureaucrat and conformist. Usually Olli introduced him with the phrase, "Good, said The Black-Bearded Man, day." The character featured in 65 stories. He could be seen as a forerunner to Tove Jansson's Little My, Väinö Linna's Antero Rokka, and the folk artist M.A. Numminen. With his irritating behaviour he test the boundaries of etiquette and custom. Other popular characters, to be laughed at or laughed with, were "my friend and roommate Kalle Niemeläinen," an inventor of many unpractical ideas, the senior accountant Jakari, and the poet Otso Kirjosiipi (Oswald Scribalwing), who is devoted to his art without any success.

"Tämä keksintö on nykyajan siunauksellisin keksintö. Se tietää rauhan palaamista maan päälle. Ihmisten hermojen tyyntymistä. Tuhansien ihmishenkien pelastumista, turvaa raajarikkoisuutta ja onnettomuuksia vastaan. Kaasujen saastuttaman ilman puhdistumista. Tämä on 100 kertaa parempi keksintö kuin lentokone, joka kulkee ilman moottoria. Tämä keksintö on autonkuljettaja, joka kulkee ilman autoa! Tämä on kaikkiruokainen ja juo mitä tahansa paitsi vettä. Vaadin patentin!" (from 'Ilman' in Kuusi tusinaa, 1947)

During the Soviet aggression against Finland in World War II, Nuorteva's columns were patriotic. With humour as weapon, Nuorteva contributed to the Finnish war effort with such collections as Pisteet lopussa (1941), Vot, iivana (1942), and Vastikekastike 45 jutukkeesta (1943). He caricatured the Russian people and mocked the Soviet system. During the reign of Nazism, he did not show interest in criticizing Germany or the Nazi leaders.

After the war Nuorteva found the target for his parodies from everyday life, human weaknesses, the social pretensions of the middle class, modern art, the uses of language in newspapers and ordinary speech. Generally he avoided touching topical or political issues, but examined the world from the viewpoint of an anarchist conservative. In spite of Nuorteva's right-wing political position, his books enjoyed a wide popularity among all kinds of readers, from liberal to conservative.

In 1953 Nuorteva received The State Award, and in 1964 he became a professor h.c. Nuorteva's humorous shorts stories with their linguistic jokes have inspired a number of Finnish columnists. His works have been analyzed in academic studies and reprinted several times after his death in Helsinki on February 2, 1967. In the 1960s, Olli's sketches were also adapted for television. In 1990, the Black-Bearded Man, played by Kaarlo Juurela, appeared in a TV series.

Kirsti Manninen has noted in her study Ollista Bisquitiin (1987), that Olli's central form of essay during his years at the Ylioppilaslehti was an absurd short play. Olli was fascinated by breaking the norms of language. He could emphasize his apparent objectivity and distance by using minute details and numbers: "Yhdistyksen 3.452 jäsenestä oli ensimmäisessä kokouksessa läsnä 8, toisessa kokouksessa 9, kolmannessa 33 ja neljännessä 23. Siinä neljännessä kokouksessa valittiin yhdistykselle puheenjohtaja." (from 'Pieni Surullinen tarina', Ylioppilaslehti, November 23, 1916) According to Manninen, Olli's playful deviations from the norms of language became early a concept and a yardstick for the following generations of essayists. In spite of the difficulties to translate Olli's verbal somersaults into other languages, his sketches have appeared in German and Estonian translations.

For further reading: Satiiri Suomessa by Sari Kivistö & H.K. Riikonen (2012);  'Ridiculing the Demon: The Comical Image of Lazy, Stupid, Ineffective, Helpless, Uncultured Russians During the Winter War 1939-1940 in Finland' by Vesa Vares, in Proceedings of the 9th European Conference on Information Warfare and Security, ed. by Josef Demergis (2010); Kansallisgallaeri: suuret suomalaiset, Vol. 4, ed. by Allan Tiitta, et al. (1996); Ollista Bisquitiin by Kirsti Manninen (1987); Suomalaista huumoria Ollista Bisquitiin, ed. by Timo Tiusanen (1978, 2nd edition); Verbien monitulkintaisuus Ollin kielessä ja nykysuomessa by Jorma Vuoriniemi (1974); Ollin kieli nykysuomen kuvastimena by Jorma Vuoriniemi (1973); Aleksis Kivestä Olavi Siippaiseen, ed. by Martti Haavio (1944)

Selected works:

  • Mustapartainen mies herättää pahennusta: 32 juttua, 1921 (illustrated by T. Vikstedt)
  • Hölmöläiset: Suomen kansan tarinoita Hölmölän väen elämästä ja seikkailuista, (editor)
  • Vahingosta vihastuu: 35 juttua, 1924
  • Tahtoisin tulla filmitähdeksi ynnä muita koululaisnäytelmiä, 1926
  • Hedelmäsuola Pomosin: 35 juttua, 1927 - "Monta on jutun kertojaa, on hyvääkin, mutta kukaan ei meillä vedä vertoja Ollille hänen alallaan. Olli on erinomaisen kekseliäs sanaleikkien laatija, satiiristen pikku ilveilynäytelmien sommittelija, mahdottoman liioittelun mestari." (Onni Tolvanen in Arvosteleva luettelo, 1927)
  • Tohtori Tietovallan aapinen, 1927 (illustrated by T. Vikstedt)
  • Herätyskello ja neljä muuta vallatonta näytelmää, 1929
  • Pölhölän ja Pöhköläisen seikkailut, 1929-1930 (illustrated by Sven Nyström)
  • Häiritty iltarauha: 35 juttua, 1934 (illustrated by G. Paaer)
  • Purhopirhiäinen: 37 juttua, 1936
  • Paistista päästyä: 41 juttua, 1938 (illustrated ny Erkki Koponen)
  • Nimittäin tuota noin: 50 valittua juttua kokoelmista "Mustapartainen mies herättää pahennusta", "Vahingosta vihastuu" ja "Hedelmäsuola Pomosin", 1939 (illustrated by T. Vikstedt)
  • Hienoa pitää olla, 1941
  • Ohimennen, 1941
  • Pikku-Kärpänen, 1941 (editor, with Veli Giovanni, Juuri)
  • Pisteet lopussa: 42 juttua meikäläisistä, hölmöläisista ja ryssistäkin, 1941 (illustrated by Erkki Koponen)
  • Vot, iivana: 29 juttua neuvostoryssistä, 1942 (illustrated by Erkki Koponen)
  • Vastikekastike 45 jutukkeesta, 1943 (illustrated by Erkki Koponen)
  • Kuusi tusinaa valikoituja juttuja kokoelmista Vahingosta vihastuu, Hedelmäsuola Pomosin, Häiritty iltarauha, Purhopirhiäinen, Paistista päästyä, Pisteet lopussa, 1946
  • Puusta tyveen: 38 juttua, 1947
  • Rikkoja rokasta: 41 juttua, 1949 (illustrated by Erkki Koponen)
  • Herätyskello ja viisi muuta vallatonta näytelmää, 1950
  • Harmin paikkoja: pakinoita, 1951 (illustrated by Erkki Koponen)
  • Pistetään poskeen: 46 juttua, 1953
  • Hyvää, sanoi mustapartainen mies, päivää: 25 mustapartaisjuttua, 1954 (illustrated by Erkki Koponen) - "Olli pakinoista on 'Mustapartainen mies' kaikkein riemullisimpia ja kaikkein - tehokkaimpia. Päivälehtipakinoitsijan vaativa tehtävä kasvattajana ja kurittajana on onnistunut Ollilta ehkä parhaiten juuri tämän mainion henkilönsä avulla, jota koskevat parhaat pakinat on koottu tähän niteeseen. 'Mustapartainen mies' on erikoistunut virastokankeuden ja tyhjänaikaisen paperisodan pilkkaajaksi; ja täytyy myöntää, että hän - jättää selvää jälkeä." (Kauko Kula in Arvosteleva kirjaluettelo 10/1955)
  • Törkeätä lievempää: 33 juttua, 1955 (illustrated by Erkki Koponen)
  • Viisikymmentä kimpussa: 50 juttua kokoelmista Purhopirhiäinen, Paistista päästyä, Pisteet lopussa, Vastikekastike, Puusta tyveen ja Rikkoja rokasta, 1957 (illustrated by Erkki Koponen)
  • Ystäväni ja huonetoverini Kalle Niemeläinen: 25 Niemeläisjuttua, 1958 (illustrated by Erkki Koponen) - "Ollin nuoremmille lukijoille nämä riemulliset niemeläisjututovat varmaan uusia, joten senkin takia on ollut aihetta julkaista niistä oma valikoimansa. On myös kiintoisaa verrata niiden ikään kuin väljempää sommittelutekniikkaaOllin yleensä niukkaan ja iskevään sanontaan." (Alpo Routasuo in Arvosteleva kirjaluettelo 3/1959)
  • Heipä hei!: pakinoita, 1958 (illustrated by Erkki Koponen)
  • Peukalokyyti: pakinoita, 1960 (illustrated by Erkki Koponen) - "Ollin kekseliäisyys näyttää ehtymättömältä, hänen älyllinen vireytensä ja nokkeluutensa pysyvät jatkuvastiteräkunnossa ja hänen sanallinen iskuvoimansa on yhtä tarkkaakuin vuosikymmeniä sitten." (Alpo Routasuo in Arvosteleva kirjaluettelo 10/1960)
  • Estottomia eläimiä: valikoima eläinaiheisia pakikoita, 1961 (illustrated by Erkki Koponen)
  • Kokkahuilu: pakinoita, 1962 (illustrated by Erkki Koponen)
  • Mustapartainen kärpänen: pakinoita, 1963 (illustrated by Erkki Koponen)
  • Valitut teokset 1-2, 1964 (illustrated by Erkki Koponen, Germund Paaer & Toivo Vikstedt)
  • Pilkillä pilkkailen: pakinoita, 1965 (illustrated by Erkki Koponen)
  • Kui Simson olnuks soomlane, 1969 (Soome keelest tõlk. Harald Lepik; original title: Valitut teokset 1-2) 
  • Ollin parhaat, 1971 (illustrated by Erkki Koponen)
  • Mustapartainen mies herättää pahennusta, 1975 (illustrated by Erkki Koponen, Germund Paaer & Toivo Vikstedt)
  • Hölmäläiset: Suomen kansan tarinoita Hölmölän väen elämästä ja seikkailuista, 1983 (editor; illustrated by Heikki Prepula)
  • Hyviä tuloksia vähällä vaivalla: sata parasta pakinaa, 1989 (illustrated by Erkki Koponen)
  • Fünfunddreissig Satirchen, 1993 (auswahl; übersetzung aus dem Finnischen und Einleitung von Robert Hübner)
  • Vastoin ohjeita: toiset sata parasta pakinaa, 1994 (illustrated by Toivo Vikstedt, Germund Paaer & Erkki Koponen)
  • Fünfundsiebzig Satirchen, 2003 (auswahl; übersetzung aus dem Finnischen und Einleitung von Robert Hübner)


In Association with Amazon.com


Some rights reserved Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen. 2008-2016.


Creative Commons License
Authors' Calendar jonka tekijä on Petri Liukkonen on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi (Finland) lisenssillä.
May be used for non-commercial purposes. The author must be mentioned. The text may not be altered in any way (e.g. by translation). Click on the logo above for information.